Kahdeksan ja puoli vuotta Infran johtokunnassa osoittivat, että Tampereen kaupungin omatuotanto voi olla kannattavaa!

Torstai 15.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Eilinen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokous päätti sen ajanjakson, jonka sain olla aluksi neljä vuotta varapuheenjohtajana ja sen jälkeen neljä ja puoli vuotta Infran johtokunnassa tervehdyttämässä kyseistä liikelaitosta.

 

 

Liikelaitoksen johtokunnassa toimiminen vastaa osakeyhtiön hallituksen jäsenyyttä.

 

 

Vuonna 2008 järjestettiin kunnallisvaalit, joiden tuloksena minulle suotiin silloisen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajuus. Toimin vuodesta 2009 vuoteen 2012 saakka johtokunnassa Keskustan mandaatilla.

 

 

Vuosina 2013 ja 2014 toimin johtokunnan rivijäsenenä SDP:n mandaatilla.  Olen tästä ajanjaksosta ylpeä, sillä käsitän, että SDP:n päättäjät arvostivat bisnesmaailman osaamistani.  SDP luotti minuun liike-elämän osaajana, vaikka en lennäkään ”samassa poliittisessa parvessa” kuin he.

 

 

Tilanteet muuttuivat ja vuoden 2015 alusta sain jatkaa Infran johtokunnassa Keskustan edustajana aina eiliseen saakka, jolloin Infran nykyinen johtokunta piti viimeisen kokouksensa.

 

 **************

 

Saatan joskus palata useisiinkin asioihin, jotka liittyvät Tampereen kaupungin liikelaitoksiin ja niiden kehittämiseen, mutta nyt päällimmäisenä on mielessä se positiivinen taloudellinen kehitys, jonka saimme kahdeksan ja puolen aikana aikaan Tampereen Infra Liikelaitoksessa.

 

 

Eräät poliittiset tahot ja erityisesti Tampereen virkamiehet ajavat liikelaitosten yhtiöittämistä.

 

 

En kannata liikelaitosten yhtiöittämistä, sillä se heikentäisi demokraattisesti valittujen luottamushenkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa liikelaitosten kehittämiseen.

 

 

Oleellista yhtiöittämisessä olisi, että yhtiöinä liikelaitokset siirtyisivät osakeyhtiölain piiriin ja se olisi rankka heikennys esimerkiksi henkilöstön asemaa ja pitkäjänteiseen turvallisuuteen.  Yhtiöittämisen jälkeen nykyiset liikelaitokset siirtyisivät kvartaalitalouden piiriin ja kylmien numeroiden perustella tapahtuvan johtamisen alaisiksi.

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen esimerkki osoittaa, että pätevien luottamushenkilöiden muodostama johtokunta pystyy sparraamaan toimitusjohtajaa sekä luotsaamaan liikelaitosta ainakin yhtä hyvään taloudelliseen tulokseen kuin se olisi yhtiöissä mahdollista.

 

 

Selkeä ei Tampereen kaupungin liikelaitosten yhtiöittämiselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannustan luottamushenkilöitäkin hakeutumaan kokemustenvaihtoon!

Torstai 27.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Esimiehenä toimiessani pidin tärkeänä, että tiimini jäsenet pääsivät jatkuvasti koulutukseen, sillä vain siten yritysmaailmassa menestyy ja saa aikaan tuloksia.

 

 

Tärkeä koulutuksen muoto oli silloin ja on yhä edelleen kokemustenvaihto.

 

 

Olen kiitollinen nelikymmenvuotisen työrupeaman minulle tarjonneelle työnantajalleni, sillä sain monesti vaihtaa vastuualuetta – kokemustenvaihtoa parhaimmillaan.

 

 

*****************

 

 

Tampereen kaupungin luottamushenkilönä olen jatkuvasti Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä kannustanut infralaisia osallistumaan erilaisiin tilaisuuksiin ja tutustumaan muiden kaupunkien infra-yksiköiden toimintaan.

 

 

 

 

 

Sain ilokseni eilen osallistua luottamushenkilönä kokemustenvaihtotilaisuuteen, kun Hämeenlinnan LinnanInfra Liikelaitoksen luottamushenkilöt sekä toimiva johto olivat tutustumassa Tampereen Infra Liikelaitoksen toimintaan.

 

 

Tampereen Infran liikevaihto on n. 58 M€ ja vaikka LinnanInfran liikevaihto on vain 17 M€, niin paljon molemmilla ilmeni opittavaa toisiltaan.

 

 

 

 

 

Hämeenlinnan kaupungin ympärysmitta 455 kilometriä ja jo se asettaa omia haasteitaan.

 

 

LinnanInfran johtokunnassa eräät henkilöt esittelivät itsensä liitoskuntien edustajina ja on selvää, että Iittalan, Hauhon, Tuuloksen, Lammin sekä Rengon liittäminen kanta-Hämeenlinnaan tuo myös paineita sekin.

*****************

 

Mielenkiintoista oli kuulla, että Hämeenlinnan kaupungilla on Padasjoella melkoiset metsävarat ja niistä huolehtiminen kuuluu luonnollisesti LinnanInfralle.

 

 

Hakkuutulot ovat olleet perinteisesti tasolla 700.000 euroa vuodessa, mutta tiukan rahatilanteen vuoksi nyt tavoite on myydä puuta 1,5 miljoonalla eurolla!

************

 

HHT- kasvukäytävä eli Helsinki-Hämeenlinna-Tampere –kasvukäytävän osalta vieraamme toivoivat, että muistettaisiin kehittää myös kasvukäytävän välissä sijaitsevaa Hämeenlinnaa.

 

 

Aiheellinen toive!

 

 

 

Vieraamme esittelivät Hämeenlinnan vision teemalla

 

”Uuden Hämeenlinnan yhteinen suunta”

 

 

ja siinä todetaan näin:

 

 

Hämeenlinna on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä

 

 

Hämeenlinna on tullut vuosien saatossa minulle tutuksi sekä läheiseksi kaupungiksi ja toivottelen sille kaikkea hyvää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuutonen ja kaksitoista

Sunnuntai 2.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta osallistui eilen kahden vaalitilaisuuden järjestämiseen.

 

 

Olimme mukana omalla teltallamme Tammelantorilla ja sen lisäksi pidimme avoinna vaalimökkiämme Keskustorilla.

 

 

Aloitin päiväni aamuvarhaisella, kun aamuseitsemän tienoilla kävin täydentämässä vaalimökkimme varustusta päivän rientoja varten.

 

 

Tammelantorille kiiruhdin Johannes Jonoff´n kautta, jotta ehdimme sovittuun aikaan eli aamukahdeksaan mennessä torille.

 

 

Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Matti Järvien, kaupunginvaltuutettumme Timo Vuohensilta sekä Viljo Lannetta olivat lisäksemme paikalla, kun laitoimme osastomme iskukuntoon – aamusää oli viileä ja tuulinen, mutta kahvit olivat tarjoiluvalmiit klo 9.00.

 

 

 

 

 

Emme ole Johannes Jonoff´n kanssa mitään tusinamiehiä vaikka numeroni onkin kuusi eli puoli tusinaa ja Johanneksella numero on 12 eli tusina!

 

 

Johannes on juossut sata maratonia ja olen minäkin hiihtänyt 30 Finlandia-hiihtoa peräkkäisinä vuosina eli kuntoa on meiltä molemmilta löytynyt!

 

 

Johannes Jonoff on kulttuurimiehiä, sillä hän oli edellisen vaalikauden ajan Keskustan edustajana Sara Hildenin taidemuseon johtokunnassa.

 

Omista meriiteeteistäni totean, että olen ”istuva edustaja” Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa ja sen lisäksi olen ”kahden kaupungin luottamushenkilöloukussa”, sillä olen jäsen Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostossa!

 

 

Niin, saimme Tammelantorilla käydä mainioita keskusteluja tamperelaisten kanssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vaatimaton vaaliesite, mutta tärkeää asiaa!

Perjantai 24.3.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tuon vaaliesitteessäni esille, että olen toiminut Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnnassa liikelaitoksen perustamisesta eli vuodesta 2009 alkaen - ensimmäiset neljä vuotta varapuheenjohtajana ja sen jälkeen rivijäsenenä, mutta en suinkaan äänettömänä rivijäsenenä!

Allekirjoitimme toissapäivänä liikelaitoksemme - huomaatte, että olen samaistunut Infraan - tilinpäätöksen ja oli mieluista todeta, että jo viidentenä vuonna peräkkäin ylitimme tulostavoitteemme.

 

Olen ylpeä siitä toiminnasta, jolla me kaikkien puolueiden edustajat olemme saaneet luotsata liikelaitostamme hyviin tuloksiin. Vastaavaan mikään Tampereen kaupungin muu yksikkö ei ole pystynyt!

 

Tampereen Infrassa oli sen perustamisvaiheessa 795 työntekijää ja henkilövahvuutemme on hieman yli 400 henkilöä eli henkilöstömäärä on lähes puolittunut.

 

On helppo yhtyä niihin mielipiteisiin, joissa todetaan, että Tampereen Infran tervehdyttämisprosessi on pelastanut Tampereen kaupungin koko oman tuotannon.

 

Vastustan Tampereen kaupungin yhtiöittämisvimmaa ja perusteluna minulla on se, että tehokkaasti johdettu kunnallinen liikelaitos pystyy palvelemaan kuntalaidis tuloksekkaasti.

 

Olen tyytyväinen, että olen saanut Tampereen Infra Liikalaitoksen johtokunnassa hyödyntää sitä kokemusta, jonka sain toimittuani liike-elämässä vastuullisilla paikoilla.

 

Infran johtokuntatyöskentelyssä keskeistä on, että me kaikki toimimme Infran henkilöstön ja kaupunkilaisten parhaaksi, vaikka taustaryhmämme ovatkin Tampereen Puolesta ry, Kokoomus, SDP, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Vihreät ja minulla Keskusta.

 

 **********************

 

Jos tälle kokemukselle ja yhteistyötaidolle on käyttöä jatkossakin, olen käytettävissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Demokratia kapeni

Perjantai 27.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Vuoden 2016 päättyminen merkitsi, että kaikki ”pehmeistä asioista” päättäneet johtokunnat lopetettiin Tampereella.

 

Kuoliniskun saivat seuraavat johtokunnat:

 

• Avopalvelujen johtokunta

• Kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta

• Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta

• Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunta

• Toisen asteen koulutuksen johtokunta

• Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta

 

 

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti jo 14.12.2015 näin;

 

• että avopalvelujen johtokunta, kotihoidon ja asumispalvelujen johtokunta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta, sairaala- ja kuntoutuspalvelujen johtokunta, toisen asteen koulutuksen johtokunta sekä varhaiskasvatuken ja perusopetuksen johtokunta lakkautetaan 1.1.2017 alkaen,

 

• että edellä mainittujen johtokuntien tehtävät siirtyvät hallintosäännössä määriteltävällä tavalla kaupunginhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijoille

 

Olen melkoisen varma, että useimmat kaupunginvaltuutetut eivät ymmärtäneet millaisen demokratiavajeen he päätöksellään siunasivat. 

Taas kerran virkahenkilöt veivät luottamushenkilöitä kuin pässiä narusta!

 

Em. johtokuntien lopettaminen merkitsi, että yhteensä 84 luottamushenkilöpaikkaa hävisi Tampereen luottamushenkilöpaikoista, sillä johtosäännön mukaan johtokunnissa on seitsemän jäsentä ja kaikilla heillä on henkilökohtainen varajäsen.

 

 

Keskusta menetti kuoliniskussa yhteensä kolme johtokuntapaikkaa ja kolme johtokunnan varapaikkaa.

 

 

Uudistuksessa jätettiin ennalleen ”kovat johtokunnat” eli liikelaitosten johtokunnat;

 

• Tampereen Infra Liikelaitos
  • keskustalaisista Esko Erkkilä varsinainen jäsen ja Terhi Mäkinen varajäsen

• Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
  • ei keskustalaisia jäseniä

• Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
  • keskustalaisista Raija Kytöharju varsinainen jäsen ja Mervi Karinkanta varajäsen

• Tampereen Vesi Liikelaitos
  • keskustalaisista Antti Juva varsinainen jäsen ja Iina Karppila varajäsen

• Tampereen Voimia Liikelaitos
  • keskustalaisista Titta Mattila varsinainen jäsen ja Mervi Juntunen varajäsen

 

Näiden lisäksi Sara Hildenin taidemuseon johtokunta jatkaa toukokuun 2017 loppuun saakka ja sen keskustalaisena jäsenenä jatkaa Maarit Suonsivu.

 

 

Näin se meni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jätinkö turhaan eriävän mielipiteen?

Torstai 20.10.2016 - -Esko Erkkilä-

En syyllisty tässä jutussani sisäpiiriin kuuluvan luottamushenkilön ”paljastuksiin”, sillä kaikki tässä jutussani kertomani luvut ovat peräisin Tampereen kaupungin nettisivuilla julkaistuista tiedoista.

 

 

Kyse on Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan päätöksistä, jotka koskevat liikelaitokselle vuodelle 2017 asetettuja taloudellisia tavoitteita.

 

 

Minulla on menossa kahdeksas vuosi Infran johtokunnassa, joten uskon tietäväni jotain – pohjaa taloudelliselle tietämykselleni antaa bisnesmaailmassa saatu kokemus nelikymmenvuotisen kokemuksen tuomana.

 

 

Infran luvut – erityisesti Tampereen kaupungin heikon taloudellisen tilanteen kannalta - ovat pieniä, mutta ne kuvaavat sitä hentoa korttitaloa, jonka perustalle Tampereen taloutta taas vuodelle 2017 rakennetaan.

 

 

Infran tilinpäätöstiedoista voidaan totena todeta, että liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2015 oli 54,5 miljoonaa euroa ja liikeylijäämä silloin oli kunnioitettavat 2,7 miljoonaa euroa.

 

 

Tälle vuodelle liikevaihtobudjetti on 57, 3 miljoonaa euroa ja virallinen tulostavoite liikeylijäämätasolla 3,2 miljoonaa euroa.  Nyt liikeylijäämäennuste ennustaa tälle vuodelle 0,5 miljoonan euron alitusta budjettiin verrattuna eli liikelaitos pääsisi vuoden 2015 tulostasoonsa eli 2,7 miljoonaan euroon.

 

 

Mielestäni hieno tulos sekin!

 

 

Ensi vuoden liikevaihtoennuste on 52,9 miljoonaa euroa eli liikelaitoksen liikevaihdon ennustetaan alenevan 4,4 miljoonalla eurolla.

 

 

Liikevaihdon alenemisesta huolimatta ”ylhäältä annettu” tulostavoite on liikeylijäämätasolla peräti 4,1 miljoonaa euroa eli tälle vuodelle ennustettua tulosta peräti 1,4 miljoonaa euroa suurempi!

 

 

Tampereen Infra Liikelaitokselle Tampereen kaupungin ensi vuodelle asettama tulostavoite on esimerkki ylimmän virkamies- ja luottamushenkilöjohdon yrityksestä saada näyttämään vuoden 2017 tulosbudjetti edes jonkinlaiselta.

 

 

Kyse on selkeästä budjetointivirheestä, jolla Tampereen kaupungin johto yrittää tuudittaa kaupunkilaiset siihen uskoon, että Tampereen kaupunki tekee ensi vuonna vain muutaman kymmenen miljoonan euron suuruisen tappion.

**************

 

 

Totesin edellä, että Infran tuloslukemat ensi vuoden budjetissa ovat vain pisara Tampereen kaupungin tulostavoitteessa, mutta siitä huolimatta jätin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokouksessa tulostavoitteen osalta seuraavan eriävän mielipiteen

 

 

”Tampereen Infra Liikelaitoksen tulosbudjetti vuodelle 2017 on epärealistinen.

 

Jos tulostavoitteet kaikissa Tampereen tulosyksiköissä ovat samansuuntaisia, on odotettavissa, että Tampereen kaupungin taloudellinen tulos jatkaa syöksymistään.

 

28.9.2016

 

Esko Erkkilä”

 

 

*****************

 

On selvää, – eritotenkin, jos Tampereen kaupunginvaltuusto päättää ratikan rakentamisesta - että Tampereen kaupungin taloustilanne tulee olemaan katastrofaalinen seuraavat kymmenet vuodet!

 

 

Miten nykypäättäjät kehtaavatkin asettaa tuleville sukupolville sellaisen rasitteen, jota ratikan rakentaminen merkitsisi!

 

 

Jokunen selityksen sana tämän juttuni otsikosta:

 

 

Jätin eriävän mielipiteeni turhaan, jos ratikka kuitenkin päätetään rakentaa ja rakennustöiden tiimoilta annetaan Tampereen Infra Liikelaitokselle runsaasti töitä jo vuoden 2017 aikana.

 

 

On kuitenkin muistettava, että Infralle mahdollisesti annettavat työt on tamperelaisten veronmaksajien viimeisintä senttiä myöten maksettava, joten suo siellä, vetelä täällä!

 

 

Infran luottamushenkilönäkin katson tamperelaisten parasta ja en sille alttarille pysty laittamaan sitä, että Infran tulos olisi riippuvainen ratikasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Teimme traktorihankinnan, jossa annoimme painoarvoa myös muille tekijöille kuin hinnalle

Tiistai 29.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Vuodenvaihteessa tulee kuluneeksi seitsemän vuotta, kun olen saanut toimia Tampereen Infra Liikelaitoksen luottamushenkilönä.

 

 

Vaalikauden 2009 – 2012 toimin tuon liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja tällä vaalikaudella olen ollut johtokunnan jäsenenä.

 

 

Liikelaitoksen johtokunta jatkaa nykyisellä kokoonpanollaan 9.4.2017 pidettäviin kuntavaaleihin saakka.

 

 

***************

 

 

Tukeudun tässä jutussa johtokuntamme virallisiin ja julkisiin pöytäkirjoihin, mutta totean, että asioiden käsittely Infran johtokunnassa on koko ajan ollut yhteistyöhaluista ja tamperelaisten parhaaksi tähtäävää – puoluenäkökohtia johtokuntatyöskentelyssä ei ole harrastettu.

 

 

 

Investointibudjettimme vuonna 2015 on 1,1 M€ ja eräs investointikohteistamme tänä vuonna oli traktorin hankkiminen, josta teimme päätöksen 22.4.2015 pidetyssä kokouksessamme.

 

 

Kopioin tähän alle sen julkisen aineiston, joka traktorin hankkimisesta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa syntyi, kun teimme hankintapäätöksen:

 

 

 

**********************

 

 

 

Traktorin hankinta

 

 

Infrajo 22.4.2015                Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen 13.4.2015:

 

"Tampereen Logistiikka Liikelaitos pyysi tarjouksia Tampereen Infra Liikelaitoksen toimeksiannosta traktorista. Lisäksi optiona tarjoajan oli tarjottava alaterää sekä takaterää erikseen hinnoiteltuina.

 

Hankintamenettely oli avoin. Kyseessä on EU-kynnysarvon alittavan tavaran hankinta. Hankinnasta julkaistiin hankintailmoitus 13.2.2015 HILMA-palvelussa. Tarjouspyyntö oli saatavilla Tarjouspalvelu.fi - portaalissa.

 

Tarjouksen jätti määräaikaan 2.3.2015 klo 16.00 mennessä seuraavat yritykset: AGCO Suomi Oy, Hankkija Oy ja Konekesko Oy.

 

Tarjoajat täyttivät tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ja tarjoukset vastasivat tarjouspyynnön vaatimuksia.

 

Tarjouspyynnössä ilmoitettu valintaperuste oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavin arviointiperustein: hinta max 70 pistettä ja laatu max 30 pistettä jakautuen seuraavasti: ajomukavuus, ergonomia, istuimen säädettävyys jne max 10 pistettä, ajettavuus ja traktorin käyttäytyminen eri tilanteissa max 10 pistettä, hallintalaitteet sekä päivittäisen huollon selkeys, tarkastukset, liittimet jne max 10 pistettä. Tarjouspyynnön mukaisille traktoreille suoritettiin koeajot.

 

Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen teki AGCO Suomi Oy saaden 97 pistettä.

 

Vertailuhinnat ja laatupisteet perusteluineen ovat nähtävissä tämän päätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta sekä laatuarviointilomakkeelta.

 

Päätösesitys perusteluineen tulee julkiseksi vasta päätöksenteon jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999). Asiakirjoja säilytetään Tampereen kaupungin sähköisessä arkistossa. Tarvittaessa asiakirjoja voi tiedustella Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta.

 

Hankintalain mukaan sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua tämän hankintapäätöksen tiedoksisaannista edellytyksellä, että hankintapäätös on saanut lainvoiman.

 

Yhteyshenkilö: hankinta-asiantuntija Siru Erkkilä, puh. 040 801 6957, etunimi.sukunimi@tampere.fi

 

Päätösehdotus. Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen:

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta päättää,

 

että sopimus Valtra N113H5 -traktorin hankinnasta tehdään AGCO Suomi Oy:n (2395797-2) kanssa ja

 

että lisäksi tilataan optiona pyydetty takaterä hinnaltaan 6 854,00 € ja

 

että hankinnan kokonaisarvo on 76 354,00 € (alv 0 %) ja

 

että hankinta sisältyy vuoden 2015 investointeihin ja

 

että hankintapäätös on Tampereen kaupunkia sitova vasta, kun sopimus on allekirjoitettu.

 

Päätös           Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

*****************

 

 

Päätöksemme perustui päätöksenteon jälkeen kaikille julkiseen vertailutaulukkoon, josta ilmenee, että Konekesko Oy tarjosi ”Massey Ferguson 5613 Dyna 4 Efficient” –merkkistä traktoria, Agcosuomi Oy ”Valtra N113H5” merkkistä traktoria ja Hankkija Oy ”John Deere 6125 M” –merkkistä traktoria.

 

 

Konekesko Oy:n tarjoama traktori sai 94,799 pistettä, Agcosuomi Oy:n tarjoama traktori 97,000 pistettä ja Hankkija Oy:n tarjoama traktori 83,452 pistettä.

 

 

Päätimme hankkia Agcosuomi Oy:n tarjoaman ”Valtra N113H5” –traktorin tarjouspyynnössä esitettyine lisälaitteineen hinnalla 69.500 euroa.

 

 

Vertailutaulukko löytyy internetistä seuraavan polun päästä: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Esityslista- ja pöytäkirjahaku -> Pöytäkirjat -> Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta -> Hae kokoukset -> 22.4.2015 klo 16.00 -> Traktorin hankinta -> Liitteet -> Vertailutaulukko.

 

 

*******************

 

 

 

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 8.-10.10.2015 valtakunnallinen KoneAgria –näyttely maatalouden ammattilaisille ja siellä näin Tampereen Infra Liikelaitokselle ostamamme Valtra-traktorin ennen sen luovuttamista tilaajalle.

 

 

Tässä muutama kuva hankkimastamme traktorista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *********

Kelpasi sitä hankintaamme minunkin ihailla!

 

 

***************

 

Huomasitte varmaan, että ostopäätöksessämme hinnalla oli ainoastaan 70 %:n painoarvo ja laatutekijöillä 30 %.

 

 

Aivan liian usein kunnallisissa hankinnoissa ostospesifikaatioissa todetaan, että ratkaisevaa on halvin hinta.

 

 

Näin ei saisi olla – näin siitä huolimatta, vaikka tässä tapauksessa voittaneella vaihtoehdolla olikin parhaiden laatupisteiden lisäksi myös halvin hinta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitoksen esimerkki osoittaa, että myös kunnallinen liikelaitos pystyy palvelemaan kaupunkilaisia ja tekemään tulosta!

Perjantai 7.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen ylpeä, kun Tampereen Infra Liikelaitos toimitti eilen julkisuuteen seuraavan tiedotteen:

 

 

************

 

 

Tampereen Infra Liikelaitos teki ylijäämäisen tuloksen

 

Tampereen Infra saavutti vuonna 2013 ylijäämäisen tuloksen ensimmäisen kerran markkinahintoihin siirtymisen jälkeen.

 

Liikeylijäämäksi muodostui 1,5 miljoonaa euroa. Tulos oli 1,7 miljoonaa euroa tavoitetta parempi. Edellisestä vuodesta 2,9 miljoonaa euroa parantunut tulos tehtiin 8,4 miljoonaa euroa pienemmällä liikevaihdolla.

 

Liikevaihdon lasku johtuu pääosin asfalttiaseman myynnistä ja Vuoreksen alueen rakentamisen tasaantumisesta. Muilta osin toiminnan laajuus on säilynyt ennallaan.

 

Liikevaihdoksi muodostui 60,9 miljoonaa euroa.

 

Tuottavuus on kehittynyt myönteisesti. Työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä ja tätä ei ole korvattu ulkopuolisilla ostoilla. Kannattavuutta on parannettu kulurakenteeseen ja yritysmäisiin toimintatapoihin liittyvillä toimenpiteillä. Hyvää tulosta ovat lisäksi edesauttaneet loppuvuoden pitkään jatkunut rakentamiskausi ja aurauslähtöjen vähäisyys.

 

Tampereen Infra on läpikäymässä valtuuston päättämää vaativaa viiden vuoden kehittämisohjelmaa, josta kolme vuotta on takana. Ohjelmassa kannattavuustavoite nousee vuosittain. Liikelaitos ylitti jo toisena vuonna peräkkäin sille ohjelmassa asetetut taloustavoitteet.

 

Vuosi 2013 oli liikelaitokselle myönteisen kehityksen vuosi myös asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden näkökulmasta. Tämä myönteinen suunta jatkui jo toista vuotta peräkkäin.

 

- Kolme vuotta sitten elimme aika vaikeita aikoja ja näistä vaikeuksista olemme selvinneet. Ylijäämäinen tulos antaa meille hienon ponnistuspohjan tulevaisuuteen. Henkilöstön usko liikelaitoksen pärjäämiseen on selvästi noussut, arvioi toimitusjohtaja Sakari Suominen.

 

Liikelaitoksen henkilöstön määrä vuoden 2013 lopussa oli 446 henkilöä. Henkilöstömäärän sopeuttamiseen liittyvä ja kaupungin sisäisiä työmarkkinoita hyödyntänyt uudelleensijoitusohjelma saatiin etupainotteisesti päätökseen vuonna 2013.

 

- Tampereen Infran henkilöstöllä on tärkeä tehtävä: pidämme Tampereen pyörät pyörimässä ja Tampereen viihtyisänä. Olemme tekemässä Tampereen tulevaisuutta. Tästä tärkeästä tehtävästä olemme suoriutuneet aiempaa tuloksekkaammin, korostaa toimitusjohtaja Sakari Suominen.

 

Tampereen Infra tuottaa palveluja kadunpidon ja kaupunkiympäristön elinkaaren eri vaiheisiin kaupungin sisäisille asiakkaille. Palveluvalikoimaan kuuluvat suunnittelu, paikkatietoon liittyvät palvelut sekä rakentaminen ja kunnossapito. Lisäksi Tampereen Infra vastaa kaupungin ajoneuvokaluston (mukaan luettuna Tampereen Kaupunkiliikenteen linja-autot) korjaamopalveluista sekä tarjoaa auto- ja kuljetuspalveluja.

 

Tampereen Infra

Jokipohjantie 24

33800 Tampere

 

 

*************

 

Olen saanut seurata Tampereen Infran taivalta sen perustamisesta eli 1.1.209 alkaen.

 

Toimin edellisen vaalikauden ajan Infran johtokunnan varapuheenjohtajana ja viime vuoden alusta alkaen johtokunnan jäsenenä, joten Infra-taustaa minulla on nyt viiden vuoden ajalta.

 

Infrassa johtokuntatyöskentely on ollut yritysmäistä ja siellä ei ole politikoitu – se lieneekin merkittävä syy, että Infra on nyt taloudellisesti terve yksikkö.

 

Allekirjoitan mielipiteen, joka kuuluu näin:

”Infran tehostamistoimenpiteet pelastivat Tampereen kaupungin oman tuotannon!”

 

Infran esimerkki osoittaa, että kaikkea ei kaupungeissa ja kunnissa tarvitse eikä pidä yksityistää.

 

Kunnallisen liikelaitoksen ja myös kunnan muidenkin yksiköiden pärjääminen vaatii päätöksentekijöiltä selkeää tahtotilaa – se vaatii pätevän toimivan johdon, se vaatii motivoituneen sekä osaavan henkilöstön ja se vaatii sellaisen luottamushenkilöjohdon, joka omaa monipuolisen kokemuksen yhteiskunnan eri alueilta, jotta se pystyy yhtenäisenä johtokuntana sparraamaan toimivaa johtoa yhä parempiin saavutuksiin!

 

Lyhytnäköiselle politikoinnille ei ole sijaa, kun liikelaitosta saatetaan kuntalaisten kannalta hyvään iskuun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yrityskulttuurien sulauttaminen fuusiotilanteissa onnistuneeksi kokonaisuudeksi on johdon, mutta myös koko henkilöstön koetinkivi

Perjantai 21.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain työurani aikana olla mukana ja seurata eri etäisyyksiltä monenlaisia yritysten muutostilanteita.

 

Bisnesmaailmassa, jos missä pätee vanha ja koeteltu totuus:

 

Vain muutos on pysyvää

 

Yritysfuusioiden toteuttaminen on muutostilanteista eräs vaativin. Se on sitä yritysjohdon, mutta se on sitä koko henkilön vinkkelistä.

 

Yritysfuusio koettelee henkilöstöä, sillä onhan ”minun yritykseni muuttumassa”.

 

Fuusiotilanteisiin verrattava muutostilanne ovat organisaatiomuutokset ja erityisesti organisaatiomuutosten odottelu.

 

Organisaatiomuutoksen odottelua on varmaan kokenut jokainen, joka toimii tuloksentekoon tähtäävässä organisaatiossa. Jokaiselle on tuttu tilanne, jossa käytävillä kuiskitaan; ”ei tämä näin voi jatkua”.

 

Sain toimia viime vaalikauden ajan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.  Yrityksen omistajana on Tampereen kaupunki, mutta siitä huolimatta samat lainalaisuudet pätevät Infrassakin, kuin normaalissa yrityksessä, joka muuten nykyisin on Tampereen Infra Liikelaitos – yksi muutos sekin!

 

Kaupunginvaltuusto valitsi tämän vuoden alussa minut jatkamaan Infran johtokunnassa; nyt johtokunnan jäsenenä.

 

Uskon, että kokemuksestani yritysmaailmassa on hyödyksi Infralle ja sitä kautta tamperelaisille.

 

Infra perustettiin vuoden 2009 alussa ja sen muodostivat silloin useat Tampereen kaupungin yksiköt.

 

Auto- ja konekeskus, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut olivat ne yksiköt, jotka liikelaitoksen perustamisvaiheessa muodostivat Infran. Henkilöstöä perustamisvaiheessa oli hieman alle 800 henkilöä.

 

Nyt Infran muodostavat seuraavat yksiköt:

 

• korjaamopalvelut
• liikennepalvelut
• rakentamispalvelut
• kunnossapitopalvelut
• suunnittelupalvelut
• paikkatietopalvelut

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 69,4 M€ ja viime vuoden lopussa Infran palkkalistoilla oli 483 henkilöä – henkilöstömäärä on tänä vuonna hieman pienentynyt.

 

Infran toimintaan voi tutustua googlaamalla vaikkapa ”Tampereen Infra” – myös edellä esitetyt tiedot on poimittu kaikille avoimista nettitiedoista.

 

Infran nettisivuilta löytyy mm. viime vuoden toimintakertomus, jossa yksityiskohtaisesti kerrotaan liikelaitoksen toiminnasta. Kannattaa tutustua!

 

 

*************

                                                                     

Infrassa pätevät samat lainalaisuudet kuin normaaleissakin yrityksissä – pitäytyminen vanhaan on vaanimassa.

 

Tilanne on luottamushenkilön tiedostettava ja on asetettava linjauksensa sen mukaan.

 

Pitäytyminen vanhaan on tiettyyn rajaan saakka positiivista, mutta liian pitkälle se ei saa mennä. Toimivalla johdolla on tämän rajan määrittämisessä suuri vastuu – luotan asiassa Infran toimivaan johtoon!

 

********

 

Yritysjohdon lisäksi fuusiotilanteissa ja uudelleen organisoitaessa yrityksen kuvioita suuri vastuu on luottamushenkilöillä, työsuojeluvaltuutetuilla ja muilla työntekijäorganisaatiolla – pystyvätkö ne olemaan vastuunsa mittaisia!

 

Voin vakuuttaa, että Infrassa näin on – asia pätee yritysjohdon, henkilöstön, yrityksen henkilöstöorganisaatioiden sekä luottamushenkilöjohdon osalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yrityksen saneerausvaiheessa on muistettava panostaa investointeihin ja erityisen tärkeää se on saneerauksen jälkeen

Torstai 6.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana seurata läheltä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olleiden yritysten saneeraamista – konsernin pikkuyritysten saneeraaminen kuului pariinkin otteeseen työtehtäviini.

 

Saneerausvaihe ja erityisesti sen päättyminen on yritysjohdon koetinkivi; miten yritys pääsee jaloilleen saneeraamisen jälkeen?

 

Ongelma ja haasteet koskevat yrityksiä omistuspohjasta tai yritysmuodosta riippumatta.

 

Samalla viivalla ovat osakeyhtiöt ja osuuskunnat tai yksityisten omistamat yritykset sekä kuntien omistamat liikelaitokset.

 

Saneeraaminen liittyy yleensä omistajavaihdokseen tai kunnallisessa elämässä eri toimintojen yhdistämiseen.

Kaikki eivät jostain syystä hyväksy "saneeraaminen" -termin käyttämistä yritysten kuntoonlaittamisessa, mutta tässä jutussa käytän sitä termiä!

 

Tässä jutussani koskettelen kunnallisen liikelaitoksen saneeraamista ja sen kehittämistä.

 

En yleensä käsittele luottamustoimiini liittyviä seikkoja, mutta koska ne nyt ovat tulleet julkisiksi yhteiskunnan avoimuuden ansiosta, näen paikallaan muutamalla sanalla taustoittaa käyttäytymistäni Tampereen Infa Liikelaitoksen johtokuntatyöskentelyssä.

 

Tampereen Infra Liikelaitos muodostettiin vuoden 2009 alussa useista eri yksiköistä ja sen jälkeen sain johtokunnan varapuheenjohtajana olla mukana haasteellisessa ja sekä mielenkiintoisessa työssä, jossa yritys saneerattiin tuloskuntoon.

 

Kuluvan vuoden alussa sain jatkaa työtäni infralaisten sekä kaupunkilaisten parhaaksi johtokunnan jäsenenä.

Useat ovat todenneet, että Infran sanaaraaminen pelasti Tampereen kaupungin koko oman tuotannon! Hyvä niin!

 

Tampereen kaupungin nettisivuilla kerrotaan 29.5.2013 pidetystä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokouksesta, jossa Liikelaitoksen strategiasta vuosille 2013 – 2017 päätettäessä asia eteni näin:

*********

 

Asian käsittelyn kuluessa jäsen Kari Wallenius esitti jäsenen Esko Erkkilän kannattamana, että investointien vuosittainen taso muutetaan 0,9 miljoonasta 1,4 miljoonaksi euroksi strategiakaudella.

 

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, joten oli äänestettävä.

 

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan kädennostolla siten, että esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Walleniuksen ehdotusta kannattavat äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

 

Mikko Leppälahti, Sami Pesonen ja Arja Tuppurainen äänestivät JAA. Kari Wallenius, Esko Erkkilä ja Seppo Säämäki äänestivät EI. Koska äänet menivät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi päätöksen. Puheenjohtaja Mikko Leppälahti äänesti esittelijän päätösehdotusta, joten se tuli johtokunnan päätökseksi.

 

Kari Wallenius, Esko Erkkilä ja Seppo Säämäki ilmoittivat eriävän mielipiteensä ja se liitetään pöytäkirjaan.

 

Eriävä mielipiteemme on kirjattu kaikkien nähtäville pöytäkirjaan ja se kuuluu näin:

 

********

 

”Näemme, että Infran siirtyminen kehittämisen vaiheeseen merkitsisi investointimahdollisuuksien asettamista tasolle 1,4 M€.

 

Esittämämme taso olisi vahva osoitus asiakkaille, henkilöstölle ja laajemminkin tamperelaisille siitä, että Tampereen kaupungin omaa tuotantoa pitää ylläpitää ja kehittää.

 

Kari Wallenius

Esko Erkkilä

Seppo Säämäki”

 

***********

 

Tunnustaudun eriävän mielipiteen kirjoittajaksi ja kiitän, että Kari Wallenius (SDP) sekä Seppo Säämäki (Vasemmistoliitto) saattoivat sen sanamuodon hyväksyä.

 

Kokoomuksen, Vihreitten ja Perussuomalaisten edustajien mielipide johtokunnassa kuitenkin voitti, joten pulinat pois.

 

Eriävässä mielipiteessä on ilmaistu oleellinen, mutta haluan painottaa, että meidän vähemmistöön jääneiden mielipide ei tarkoittanut 1,4 M€:n investointipakkoa, vaan mahdollisuutta toimivalle johdolle toimia kehittämisen periaatteilla.

 

Viesti henkilöstölle, asiakkaille ja koko Tampereen asukkaille sekä luottamushenkilöille ja virkamiehille jäi nyt osin vajavaiseksi Infran halusta vastata voimakkaasti kaupungin oman tuotannon jatkuvuuden puolesta.

 

Eriävä mielipide ei ainakaan minun taholtani merkitse epäluottamuksen osoitusta toimivaa johtoa kohtaan.

 

Näillä kehitetään Infraa!

 

 

-Esko Erkkilä-